Sote - ikääntyneiden huolia ja joitakin vastauksia
Meneillään oleva keskustelu Suomessa toteutettavasta sote-uudistuksesta on varsin poliittista eikä käytännön asioihin tunnu saavan otetta, vaikka jonkinlaisia pilotteja on jo toteutettu, yksi Suomen Itsenäisyyden juhlarahaston SITRAn kautta. Pilotit on jossakin koettu epäonnistuneiksi lääkäripulan takia (esim. Kymenlaakso) ja toisaalla onnistuneiksikin. Toistaiseksi toimivat ratkaisut riippuvat kuitenkin esimerkiksi siitä, miten pilottien rahoitus järjestetään - siitä on vastikään tehty ehdotus, josta ei ole vielä päätöstä - rahoitus liittyy olennaisesti käytännön kokemusten saamiseen ja parhaiden käytäntöjen muodostumiseen (Uusimaa uutishuone 2017).
Se, mistä moni on huolissaan, on että sotkeeko tuleva järjestelmä nykyisen hyvin toimivan ja eurooppalaisittain “eurolla eniten palvelua tuottavan” järjestelmän. Soten on kuitenkin tarkoitus tuottaa selkeämpiä palveluja jotka kytkeytyvät helpommin toisiinsa kuin nyt - palvelujen “sieltä täältä etsimisen” pitäisi uudistuksen myötä helpottaa. Tätä onkin testattu SITRAn pilotissa mukana olleilla palvelupakettikokeiluilla, josta on saatu hyviä kokemuksia ja asiakasryhmiin liittyvää tietoa, jota ei aiemmin ole ollut saatavilla. Vaikuttaa lupaavalta, jos näin oikeasti on, ja että lailla pystytään estämään esimerkiksi yli- tai alihoidon mahdollisuus - laissa olevat määritelmät turvaavat viime kädessä sen, että asiakas saa tarvitsemansa hoidon. Tällä hetkellä tiedot tuntuvat olevan vielä epävarmoja ja eräs asiantuntija oli A-talk keskustelussa sitä mieltä, että soten onnistuminen on “vain tuurista kiinni” (A-studio: talk 4.5. / Emeritusprofessori Martti Kekomäki).
Erityisesti keskustelua on sekä mielipidepalstoilla että muilla foorumeilla herättänyt sellaisten vanhusten kohtalo, jotka ovat tällä hetkellä “laillisesti heitteille jätettyjä” - jotka alkaneen muistisairauden tai muuten heikentyneen toimintakyvyn vuoksi eivät enää pärjää yksin. Jos kotihoito käy paikalla 10 min päivässä, se ei riitä muistisairaan tai erittäin huonosti liikkumaan kykenevän ihmisen avuksi. Sotessakin yhtenä tavoitteena on kuitenkin pidentää ikääntyneen ihmisen kotona asumisen mahdollisuuksia, mutta toimivatko palvelut soten toteuduttua paremmin - sitä ei voi kukaan vielä tietää. Uudenmaan Sote-uudistuksen muutosjohtaja Timo Aronkytö kertoo haastattelussa, että palveluasumista ei olla vähentämässä, ja todennäköisesti käytännön tasolla asiakas valitsee nykyistä useammin yhdessä palveluohjauksen kanssa hoitopaikkansa. Peruspalveluministeri Juha Rehula on lisäksi todennut, että maakunta määrittelee niiden palvelut, jotka eivät pysty valintoja tekemään, ja laki tulee määräämään siitä miten palveluohjaus pitää järjestää silloin, kun oma kyky tehdä valinta ei ole mahdollinen. Laki pyrkii myös estämään sen, että hoitavat yritykset pystyisivät valikoimaan asiakkaitaan. (HS 2017 http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005202903.html).
Monia mietityttää, miten taataan, että yksityiset toimijat valitaan esim. julkisen puolen palveluntuottajiksi hyvän hinta-laatusuhteen mukaan (vs. pelkän alhaisen hinnan mukaan), ettei kävisi vastaavia pohjanoteerauksia kuin vastikään Helsingissä. Muutosjohtaja Aronkytö täsmentää, että yksityisiltä toimijoilta vaaditaan tiettyjä laatukriteereitä, minkä lisäksi maakunta voi lisäksi edellyttää lisälaatutasoa, jos valtuusto niin päättää. Mukaan valittavilta tuottajilta vaaditaan lisäksi tarkka laadun omavalvonta.
Uudistuksen myötä meillä tulee olemaan sekä julkisessa omistuksessa olevia, että yksityisiä sote-keskuksia, mutta myös maakunnan liikelaitos, mikä vastaisi nykyistä keskus-sairaala, johon on yhdistetty sosiaalitoimiston ja lastensuojelun palvelut. Moni onkin pohtinut, että miten voi valita yksityisen palvelun kun oma varallisuus ei riitä kulujen kattamiseen. Uudistuksen tarkoitus onkin, että asiakasmaksut ovat kaikissa saman suuruisia. Yksityinen sote-keskus ei kuitenkaan tarjoaisi kaikkia mahdollisia palveluita ja sen takia kirjataankin lakiin pykälä siitä, mitä palveluita heidän on tarjottava. Lisäksi mietitään palvelusetelien käyttöönottoa, että keskus johon asiakas on listautunut voi tarjota setelin turvin asiakkaalle mahdollisuuden hake palveluita muilta palvelun tuottajilta. Mutta tarvittaessa kiireellistä apua soitetaan edelleen 112 tai mennään lähimpään päivystykseen. (http://alueuudistus.fi/soteuudistus/asiakkaan-valinnanvapaus, Aronkytö 2017.)
Asiakkaat, kellä on pitkäaikainen palvelun tarve voivat saada käyttöön henkilökohtainen budjetin, jolla he voivat valita itselleen tarpeellisia palveluita. Kun sote-keskusten palvelujen on oltava niin laajoja, että pienyrittäjillä on iso riski perustaa niitä (siis henkilökohtaisen budjetoinnin kautta käytettäviä palveluita pystyvät tuottamaan myös pienyrittäjät) niin on asiakkaalla parempi mahdollisuus löytää juuri itselleen sopiva palveluntuottaja. (http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005202903.html)
Sote-uudistus on nyt pantu alulle ja laki
Lähteet
Aronkytö Timo, henkilökohtainen viestittely (haastattelu) 18.5.2017
A-studio: Talk 4.5.2017: Sote - tuurista kiinni? Saatavilla 18.5.2017. http://areena.yle.fi/1-3760239?autoplay=true
Helsingin Sanomat verkkolehti 2017. Hallitus hyväksyi korjatun sotelain Saatavilla 20.5.2017 http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005202903.html
Helsingin Sanomat verkkolehti 2017. Pääkirjoitus 10.5.2017. Saatavilla 20.5.2017 http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005203603.html
Vahti, Juha 2016. Laajat pilotit tuottivat arvokasta tietoa soten uudistamiseen. Saatavilla 18.5.2017. https://www.sitra.fi/uutiset/laajat-pilotit-tuottivat-arvokasta-tietoa-soten-uudistamiseen/
Uusimaa uutishuone 2017. Sote- ja maakuntavalmistelu tarvitsee rahoitusta välittömästi. Saatavilla 18.5.2017. http://www.uusimaa2019.fi/uusimaa2019.fi/uutishuone/uutiset/kannanotto_sote-_ja_maakuntavalmistelu_tarvitsee_rahoitusta_valittomasti.26839.blog
Sosiaali- ja terveysministeriö 2017. Sosiaali- ja maakunta-uudistus. Saatavilla 20.5.2017 http://alueuudistus.fi/soteuudistus/asiakkaan-valinnanvapaus
Kommentit
Lähetä kommentti